Suomessa hakataan nyt enemmän metsää kuin koskaan ennen. Avohakkuut tuhoavat maiseman ja hävittävät tuhansien metsälajien kodit. Aiemmin tavalliset lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia. Mustikkaa kasvaa huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Metsillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut eivät ainoastaan tuhoa metsäluontoa, vaan hidastavat kamppailuamme ilmastokatastrofia vastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme.
Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteisiä metsiä. Ne ovat suomalaisille rakkaita hengähdyspaikkoja, joiden retkeilyreittien ja maisemien arvo on mittaamaton.
Pelastetaan yhteiset metsämme avohakkuilta.
Kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta ja menee eduskuntaan keväällä 2019. Täältä voit lukea aloitteen taustoista.
Viiden ympäristöjärjestön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, BirdLifen, Luonto-Liiton sekä Natur och Miljön, alulle laittama kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla keräsi kirkkaasti yli eduskuntakäsittelyyn vaaditun määrän kannatusilmoituksia. Puolen vuoden mittainen nimienkeruu päättyi lauantaina.
Liisa Näntö, 56, ja Mona Sumelius, 68, keräävät nimiä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen. Kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan heräsi omien tyttärien kautta. Työtä motivoi rakkaus metsään ja kiinnostavat keskusteluaiheet ihmisten kanssa. Miten teistä tuli Greenpeacen vapaaehtoisia?…
Ilmastonmuutos on tosiasia, ja suomalaistenkin on siihen vastattava. Yhtä lailla on kuitenkin tosiasia, ettei ilmastonmuutosta torjuta kasvattamalla hakkuita kestämättömälle tasolle. Suomalainen tiedeyhteisö on varsin yksimielisesti varoittanut lisähakkuiden vesittävän kaikki muut maamme ilmastotoimet. Tutkijoiden viestin kyseenalaistaminen on vaarallista, eikä sellaisen pitäisi…