Viime vuonna Suomessa hakattiin enemmän metsää kuin koskaan ennen. Avohakkuut tuhoavat maiseman ja hävittävät tuhansien metsälajien kodit. Aiemmin tavalliset lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia. Mustikkaa kasvaa huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Metsillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut eivät ainoastaan tuhoa metsäluontoa, vaan hidastavat kamppailuamme ilmastokatastrofia vastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme.
Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteisiä metsiä. Ne ovat suomalaisille rakkaita hengähdyspaikkoja, joiden retkeilyreittien ja maisemien arvo on mittaamaton.
Pelastetaan yhteiset metsämme avohakkuilta. Allekirjoita kansalaisaloite.
Osallistu nimien keräämiseen paikkakunnallasi ja kerro aloitteesta somessa.
Eilen julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n odotettu raportti on toiveikas: globaalin lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteeseen on raportin mukaan mahdollista, kiireellistä ja välttämätöntä. Keinot lämpenemisen rajoittamiseksi ovat tiedossa: Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö pitäisi lopettaa kiireesti. Metsien rooli on…
Sarjan viimeisessä osassa avataan sitä, kuinka metsästä tulee kauppatavaraa ja puusta tuotteita. Suomi on perinteisesti halunnut tulla tunnetuksi metsätalous- ja metsäteollisuusmaana. Kuinka asiat arvotetaan ja kuka metsistämme hyötyy? Maksamme metsätalouden tuotteista kallista hintaa esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Hankintahakkuu Hakkuu, jonka…
Blogisarjan tässä osassa avataan metsänhoitoon ja metsänhoitotöihin liittyvää sanastoa. Kun metsä on saatu mitattua, määriteltyä ja jaettua hallittaviin kuvioihin, keskitytään puustoon ja sen kasvun ohjailuun. Mitä jaksoittainen metsänhoito pitää sisällään hakkuukierron eri vaiheissa? Jo ensimmäisessä osassa avattiin metsänhoito-termin ristiriitaisuutta. Laaja…