Lintujen uhanalaisuusselvityksessä on todettu 11 metsälajia uhanalaiseksi ja kaksi lähes uhanalaiseksi. Yhteensä metsälintulajeja on 82. Muissa elinympäristöissä on suhteessa enemmän uhanalaisia lajeja kuin metsissä.
Metsälajien lista kattaakin kaikki lajit nuoria metsiä suosivista varttuneiden metsien lajeihin. Erityisesti varttuneiden metsien lajien tilanne on heikentynyt. Jopa metsiemme peruslintu hömötiainen on uhanalainen.
Lintujen pesinnän tärkein aika on parhaillaan meneillään ja kesähakkuut puhuttavat jälleen. Metsähakkuut rikkovat pesintärauhan ja ovat ylimääräinen haaste lintupopulaatioille.
Luonnonsuojelulaissa erityisesti lisääntymisaikana lintujen pesien ja eläinten häiritseminen on kiellettyä. Lakia on kuitenkin tulkittu metsätalouden osalta niin, ettei lintujen poikasten tuhoutuminen hakkuissa ole tahallista. Ei liene kuitenkaan kenellekään epäselvää mitä pesille ja poikasille avohakkuussa tapahtuu. Häiriö ei rajoitu hakkuualalle, vaan se häiritsee myös lähialueiden lintujen pesintää. Selvityksen mukaan esimerkiksi suojaetäisyys lehtopöllön pesään tulisi olla sata metriä.
Kesähakkuut ovat yleistyneet 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi vuonna 2017 kaikista puutavaralajeista noin 25 % tuli hakkuista, jotka tehtiin juuri lintujen kannalta oleellisimpana pesimisaikana eli huhtikuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana (tilasto).
Metsähakkuiden määrä on ennätyskorkealla ja teollisuus haluaisi hakata vieläkin enemmän. Avohakkuumetsätalouden vaikutukset luonnolle ja ihmisille ovat silmiemme edessä. Meneillään oleva kansalaisaloite tähtää siihen, että avohakkuut loppuvat valtion metsissä eli meidän kaikkien yhteisissä metsissämme. On selvää, että hyvään tilanteeseen ja kestävyyteen pääseminen tulee vaatimaan paljon keskustelua ja vielä enemmän konkreettisia toimia.
Paloma Hannonen
Suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
Aki Arkiomaa
Toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi