Ilmastonmuutos on tosiasia, ja suomalaistenkin on siihen vastattava. Yhtä lailla on kuitenkin tosiasia, ettei ilmastonmuutosta torjuta kasvattamalla hakkuita kestämättömälle tasolle.
Suomalainen tiedeyhteisö on varsin yksimielisesti varoittanut lisähakkuiden vesittävän kaikki muut maamme ilmastotoimet. Tutkijoiden viestin kyseenalaistaminen on vaarallista, eikä sellaisen pitäisi kuulua suomalaiseen politiikkaan ollenkaan.
Suomessa on pitkät perinteet metsäntutkimuksessa, mutta tieteelle ominaiseen tapaan sen menetelmät ja teoriat kehittyvät jatkuvasti, kun havaintoaineisto kasvaa ja yhteiskunta ympärillä muuttuu. Se, mitä joskus pidettiin ehdottomana totuutena, vaikuttaa usein nykytiedon valossa vanhentuneelta.
Suorastaan naurettavaa on lietsoa salaliittoteorioita, joissa Suomen metsiä oltaisiin siirtämässä pois talouskäytöstä. Lisäsuojelua tarvitaan, mutta suojeltujen ja suojelun arvoisten metsien taloudellinen arvo kokonaisuuteen nähden on niin pieni, ettei se tule hetkauttamaan suomalaista metsäsektoria suuntaan tai toiseen.
Metsät ovat loistava uusiutuvien raaka-aineiden lähde, kunhan niiden käyttö on kestävällä tasolla. Erityisesti tulisi nyky-yhteiskunnassamme painottaa enemmän metsätalouden kestävyyttä luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien osalta.
Kestämätöntä on tehdä hitaasti kasvavasta pohjoisesta puustamme kertakäyttöisiä tuotteita yhä suuremmissa sellukattiloissa.
Joni-Matti Kusmin
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti
Metsätieteiden opiskelija
Pidempi versio kirjoituksesta on alunperin julkaistu Karjalainen-lehdessä 18.10.2018