Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle 22.10. Tämän jälkeen aloite käsitellään lähetekeskustelussa täysistunnossa, jonne osallistuvat kaikki kansanedustajat. Lähetekeskustelusta aloite etenee maa- ja metsätalousvaliokuntaan, joka tekee itsenäisen päätöksen siitä otetaanko aloite valiokunnan käsittelyyn. Varsinaisessa valiokuntakäsittelyssä kuullaan aiheen eri asiantuntijoita sekä sidosryhmiä esimerkiksi Metsähallitusta ja ympäristöjärjestöjä.
Jos olet huolissasi Suomen metsien tilanteesta ja haluat kannattaa aloitetta, voit olla yhteydessä oman alueesi kansanedustajiin. Varmistetaan yhdessä, että aloite saa arvoisensa käsittelyn!
Kansalaisaloitteen kaikki materiaali on vapaasti käytettävissäsi. Tässä muutamia huomioita aloitteesta ja sen perusteluista, joita voit halutessasi lisätä viestiisi:
- Avohakkuut historiaan -kansalaisloite vaatii avohakkuista luopumista valtion metsissä, joita Metsähallitus hallinnoi. Aloitteen mukainen metsien jatkuva kasvatus auttaisi Metsähallitusta pääsemään laissa määriteltyihin tavoitteisiin kestävästä metsien käytöstä ja yhteiskunnallisista velvoitteista. Aloite sisältää poikkeusmahdollisuuden.
- Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen auttaisi tiettyä osaa uhanalaisista lajeista, jotka vaativat metsän säilymistä metsämäisenä ja varjoa sekä suojaa. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäkanalinnut. Jatkuvassa kasvatuksessakin on huolehdittava esimerkiksi lahopuun ja kookkaiden säästöpuiden jättämisestä.
- Jatkuva kasvatus auttaisi torjumaan ilmastonmuutosta. Erityisesti turvemaiden avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus vapauttavat maaperän hiiltä enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuut.
- Jatkuva kasvatus auttaa pitämään vesistöt puhtaampina, sillä avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus aiheuttaa päästöjä erityisesti turvemailla.
- Monilla retkeilykohteilla metsähakkuita ei tulisi tehdä ollenkaan. Siellä missä hakkuita on mahdollista tehdä, jatkuva kasvatus on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin avohakkuut. Myös luonnonsuojelualueiden ja retkeilyalueiden väliin jäävissä talousmetsissä on miellyttävämpää liikkua, jos ne on käsitelty jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Jatkuva kasvatus ei myllää aluskasvillisuutta ja maaperää samalla tavalla kuin avohakkuut ja maanmuokkaus. Siksi esim. mustikkapaikat ja sienipaikat säilyvät sen avulla parempina.
- Toivomme, että maa- ja metsätalousvaliokunta ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyn ja että valiokunnassa käydään aiheesta monipuolinen ja laadukas keskustelu. Toivomme, että valiokunta vie aloitteen eteenpäin lainvalmistelua varten
Paloma Hannonen, Suojeluasiantuntija, luonnonsuojeluliitto