Eilen julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n odotettu raportti on toiveikas: globaalin lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteeseen on raportin mukaan mahdollista, kiireellistä ja välttämätöntä.
Keinot lämpenemisen rajoittamiseksi ovat tiedossa:
- Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö pitäisi lopettaa kiireesti.
- Metsien rooli on positiivinen: ne sitovat hiiltä puuston ja maaperän hiilivarastoihin, eli toimivat hiilinieluna. Kansainvälinen ilmastopaneeli korostaa, että hiilinieluja tarvitaan jo lähivuosina ja että metsät ovat kaikkein luotettavin ja uskottavin merkittävä hiilinielu.
Ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikainen totesi Ylen aamu-tv:ssä että hakkuita voidaan nyt lisätä, koska niiden hiilinielu palautuu aikanaan. Hakkuiden lisääminen kuitenkin pienentää suoraan hiilinielua. Se taas vie ilmastotavoitteet yhä kauemmaksi ja on ristiriidassa IPCC:n viestin kanssa. Nykyiset puutuotteet (esimerkiksi pakkauspahvit ja vessapaperi) eivät vähennä merkittävästi päästöjä, kun huomioi vaikutukset hiilinieluun. Siksi puunkäytön lisääminen juuri nyt vain vauhdittaa ilmastokriisiä.
Myös ministeri Tiilikaisen väite, jonka mukaan Suomen ilmastopolitiikka on maailman parasta, on yliampuva ja vastuuton. Globaalit päästöt pitäisi IPCC:n mukaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta Suomen nettopäästöjen on nykylinjauksilla arvioitu jopa kasvavan.
Tosiasiassa kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle. Onneksi hakkuutavoitteita voidaan poliittisella päätöksellä tarkistaa uudelleen ja pienentää, kuten esimerkiksi Antti Rinne korostaa. Haitalliset tuet uudelleen suuntaamalla ja haittoja verottamalla hakkuut saadaan pienenemään.
Ilmastonsuojelu vaatii metsiensuojelua nyt
IPCC:n viesti on toiveikas. Metsäekosysteemit voivat auttaa lämpenemisen hillitsemisessä ja päästöjen sitomisessa. Suomessa on tähän erityisen hyvät mahdollisuudet ja voisimme näyttää muulle maailmalle kestävää esimerkkiä. Metsiensuojelu on nyt ilmastonsuojelua enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Arktinen alue ja boreaaliset metsät on IPCC:n mukaan erityisen haavoittuvaisia. Pohjoisilla alueilla lämpenemisen arvioidaan olevan 2-3 kertaa nopeampia kuin keskimäärin. Myös metsänomistajien ja metsätalouden etu on, että lämpenemistä hillitään nyt nopeasti.
Jatkuva kasvatus ja nykyistä monimuotoisemmat metsät ovat tutkimustulosten mukaan sopeutumiskykyisempiä ilmaston muuttuessa. Peitteinen metsätalous edellyttää vähäisempää maanmuokkausta. Siten jatkuva kasvatus turvaa metsien ja niiden maaperän hiilivarastoja erityisesti turvemailla. Lisäksi jatkuvalla kasvatuksella tuotetaan enemmän tukkipuuta, jota käytetään pitkäaikaisempiin puutuotteisiin. Puiden voisi myös antaa kasvaa nykyistä vanhemmiksi. Näin hiilivarastot vahvistuisivat.
Tullaanko siis metsiä jatkossa hoitamaan kestävämmin? Se riippuu metsänomistajista, päättäjistä ja meistä kansalaisista.
Jo tässä kuussa on hyvä näyttää, että haluamme suojella metsiä ja ilmastoa. Tässä kolme tärkeää päivämäärää:
- 15.10. Julkaistaan kansainvälisen järjestökoalition “Puuttuvat kehityspolut 1,5 asteeseen” -selvitys, jossa tuodaan esille miten metsät ja muut ekosysteemit voisivat auttaa ilmastokriisin torjunnassa. Suomeksi julkaistaan raportin yhteenveto.
- Ilmastomarssi 20.10. Helsingissä, jonka viestinä on että #NytOnPakko toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi. Suomessa tämä tarkoittaa muun muassa lisähakkuista luopumista.
- Meidän metsämme -tapahtuma Helsingissä 27.10. Tapahtumassa vaaditaan muun muassa metsien suojelua ja metsien jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä.
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto