Viiden ympäristöjärjestön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, BirdLifen, Luonto-Liiton sekä Natur och Miljön, alulle laittama kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla keräsi kirkkaasti yli eduskuntakäsittelyyn vaaditun määrän kannatusilmoituksia. Puolen vuoden mittainen nimienkeruu päättyi lauantaina.

Vähintään 61 438 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Heistä 50 698 allekirjoitti aloitteen netissä, paperisista kannatusilmoituksista ehdittiin lauantaihin mennessä laskea 10 740. Lopullinen nimimäärä selviää vasta myöhemmin, sillä kaikkia viimeisten viikkojen ja päivien aikana paperilla saapuneita kannatusilmoituksia ei ole vielä laskettu. Lisäksi puutteellisesti tai virheellisesti täytettyjä kannatusilmoituksia on tyypillisesti noin 2-3 prosenttia.

“Netissä on annettu vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta, mikä varmistaa sen, että kansalaisaloite menee eduskuntaan. Lopullinen nimimäärä selviää, kun olemme varmoja, että esimerkiksi postissa matkalla olevista kannatusilmoituksista jokainen pääsee laskentaan mukaan”, kertoo kampanjakoordinaattori Maija Suomela.

Järjestöt toimittavat paperiset kannatusilmoitukset myöhemmin oikeusministeriöön, joka tarkistaa ne. Tarkistuksen jälkeen järjestöillä on kuusi kuukautta aikaa toimittaa kansalaisaloite eduskuntaan. Järjestöt toimittavat kansalaisaloitteen seuraavalle, keväällä 2019 valittavalle eduskunnalle, sillä nykyinen ei sitä enää ehtisi käsitellä.

Keskustelu jatkuu

Keskustelu valtion metsien käytöstä ja avohakkuiden seurauksista metsäluonnolle on käynyt kuumana koko kampanjan ajan. Keskustelu jatkuu vaaleihin saakka, sillä avohakkuiden vaikutukset liittyvät metsäluonnon ja lajiston lisäksi myös hiilinieluihin ja ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun sekä vesistöjen tilaan ja retkeilymahdollisuuksien turvaamiseen.

“Metsien käyttö on kuviteltu kakkuna, jota voi sekä ahmia että säästää. Lukuisat tutkijat ja tutkimustulokset ovat kuitenkin kertoneet päinvastaista. Kansalaisaloite osui oikeaan aikaan ja se on herättänyt keskustelemaan asiasta avoimesti. Se on vauhdittanut hallituksen ja eduskunnan heräämistä todellisuuteen”, pohtii Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

“Ilmastokriisi on herättänyt suomalaiset siihen, että meidän täytyy tehdä paljon enemmän vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsien hiilinielujen pieneneminen on suurimpia esteitä Suomen hiilineutraaliuden tiellä. Seuraavan hallituksen on varmistettava, että myös metsien käyttö on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Avohakkuuttoman metsätalouden lisääminen on tässä hyvä työkalu ja aloitteen suosio osoittaa, että muutokseen suhtaudutaan positiivisesti”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

 

Lisää aiheesta

Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla kansalaisaloite.fi-palvelussa

 

Lisätiedot

Harri Hölttä, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, p. 040 7229224
Sini Harkki, Greenpeace Suomen maajohtaja, p. 050 582 1107
Tero Toivanen, BirdLife Suomen suojeluasiatuntija (erit. linnustokysymykset) p. 040 7028633
Lauri Kajander, Luonto-Liiton metsävastaava, p. 045 1179610
Bernt Nordman, Natur och Miljö (erit. ruotsinkieliset mediat) p. 045 2700 313